Mistä sote-sektorin kulut muodostuvat?

Tämän vuoden alussa käynnistyi yksi Suomen suurimmista uudistuksista, kun uudet hyvinvointialueet aloittivat toimintansa. Samaan aikaan oli jo tiedossa, ettei hyvinvointialueille annettu rahoitus tule riittämään.

Hyvinvointialueiden toiminnan turvaaminen on yksi tärkeimmistä tulevan hallituksen asioista. Sote- ja pelastuspalvelut koskettavat meitä kaikkia ja niiden tarve tulee vain kasvamaan väestön ikääntyessä. Siksi hyvinvointialueiden rahoitus on turvattava. Sitä ei kuitenkaan voi tehdä ottamalla vuosi vuoden jälkeen lisävelkaa, vaan resursseja täytyy turvata toiminnan tehostamisella.

Koska hyvinvointialueiden rahoitus tulee julkisista varoista, kaikkien olisi hyödyllistä tietää, miten rahoitusta käytetään ja onko toiminta kustannustehokasta. Kustannusten yksityiskohtainen julkistaminen avaisi mahdollisuuden vertailla eri hyvinvointialueiden kustannusrakenteita ja mahdollistaisi tehokuuden parantamisen ottamalla käyttöön eri alueiden parhaita toimintamalleja.

Toimintakustannusten julkisuus toisi myös yrittäjille ja kolmannen sektorin järjestöille mahdollisuuden haastaa nykyiset käytännöt paremmilla ja kustannustehokkaammilla toimintatavoilla. Tästä hyötyisivät sekä palvelujen käyttäjä että maksaja.

Jokaisen hyvinvointialueen palvelujen käyttäjänkin olisi hyödyllistä ymmärtää käyttämänsä palvelun kulurakenne - mitä esimerkiksi polvileikkauksen tekeminen on todellisuudessa maksanut ja minkä verran siitä laskutetaan palvelun saajalta asiakasmaksuna. Tämä auttaisi varmasti meitä kaikkia ymmärtämään sote-kulujen mittaluokan. Kyseessä on lopulta yhteisien verorahojemme mahdollisimman tehokas käyttö palvelujemme turvaamiseksi.

Julkaistu Perniönseudun Lehdessä 23.3.2023