top of page

Perusterveydenhuollon työpaikkojen kiinnostavuutta parannettava

  • anuhaaltonen
  • Mar 25
  • 2 min read

Ihmisen täytyy päästä hoitoon silloin, kun siihen on tarvetta. Apu on saatava oikeasta paikasta oikeaan aikaan. Silloin hoito estää sairauksien pahenemisen, parantaa elämänlaatua ja vähentää hoitokustannuksia pitkällä aikavälillä. Hoitoketjun sujuvuus varmistaa, että potilas saa hyödyttävää ja hyvää hoitoa. Saadun hoidon on oltava laadukasta ja vaikuttavaa kaikkialla terveyspalveluissa.


Ikääntyvä väestömme tulee tarvitsemaan yhä enemmän terveyspalveluja, mikä kasvattaa painetta terveydenhuollon rajallisia resursseja kohtaan. Riittääkö henkilöstö ja tilat? Palvelevatko toimintamallit tehokkaimmalla mahdollisella tavalla?


Terveydenhuoltoa on pakko uudistaa. Nyt kun palveluverkkojen osalta on jo päätetty tehdä karsintaa ja toimintaa keskittää isompiin yksiköihin, on katseet suunnattava itse palveluihin. Hyvinvointialueilla on menossa erilaisia kehittämishankkeita, joiden avulla palveluja pyritään kehittämään monipuolisemmiksi, tehokkaammiksi ja paremmin tarvetta vastaaviksi. Digitalisaation hyödyntäminen, liikkuvien palvelujen kehittäminen, omalääkäri- ja tiimimallin sekä perus- ja erityistason palvelujen joustava yhteensovittaminen ovat keinoja vastata kustannusten kasvuun ja kestävän talouden vaatimuksiin.


Resurssipaineessa erityisesti perustason terveydenhuollon saatavuutta ja vaikuttavuutta pitää pystyä parantamaan. Heikosti toimiva perusterveydenhuolto lisää erikoissairaanhoidon kustannuksia, jotka ovat muutenkin kasvussa kehittyvän diagnosoinnin ja uusien hoitojen myötä. 


Terveydenhuollossa hoidon saatavuuteen ja laatuun vaikuttaa oleellisesti henkilöstön määrä ja osaaminen. Useilla hyvinvointialueilla on vakava työvoimapula, ja perusterveydenhuollon palvelujen tuottaminen on ongelmissa sairaanhoitaja- ja lääkäripulan takia. Henkilöstövajeen takia perusterveydenhuollossa ei aina pystytä tai osata hoitaa sinne kuuluvia potilaita.

Terveydenhuollon ammattilaisten on koulutettava riittävästi ja koulutuksen on oltava laadukasta.  Ammattilaisilla pitää olla myös mahdollisuus päivittää tarvittaessa osaamistaan. Hoitoalalle koulutettuja muihin tehtäviin siirtyneitä ammattilaisia on houkuteltava palaamaan alalle. 


Kouluttaminen ei ratkaise henkilöstöpulaa, jos perusterveydenhuollon kiinnostavuutta työpaikkana ei samaan aikaan paranneta. Jos siihen on tahtoa, keinot löytyvät. Palkan pitää vastata osaamista, työn kuormittavuutta ja vaativuutta. Kannustavat palkkaratkaisut auttavat, mutta eivät yksistään riitä. Työsuhteiden joustavuutta työntekijöiden tarpeiden ja toiveiden pohjalta voidaan lisätä myös julkisella puolella. Moderni johtaminen ja mahdollisuus keskittyä omaa osaamista vastaaviin työtehtäviin ovat perusasioita, jos perusterveydenhuollon pito- ja vetovoimaa halutaan vahvistaa.


Henkilöstön osallistaminen kaikkeen kehittämistyöhön on välttämätöntä. Minkä tahansa alan ammattilaiselle on tärkeää pystyä vaikuttamaan oman työnsä tekemiseen. Myös terveydenhuollossa mahdollisuus muokata päivittäisiä toimintamalleja sujuvammiksi lisää työn tuottavuutta ja mielekkyyttä. Ammattilaiset haluavat keskittyä laadukkaan hoidon antamiseen. Henkilöstön on otettava mukaan myös silloin, kun työpaikan työnjakoa selkiytetään. Parhaita käytänteitäkään ei jalkauteta laajaan käyttöön ilman henkilöstön sitoutumista asiaan.


Ei ole väliä, tuotetaanko vaikuttavaa perusterveydenhuoltoa tiimimallilla, ammatinharjoittajamallilla tai jollain muulla tavalla, kunhan sen tuottaa osaava ja motivoitunut henkilöstö oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Silloin voittavat kaikki.





Comments


bottom of page