Kasvua ja karsimista

Suomalaiset ovat realisteja. Helsingin Sanomien joulukuussa tehdyn mielipidetutkimuksen mukaan kolme neljästä suomalaisesta uskoo, että hyvinvointivaltion palveluita joudutaan tulevaisuudessa karsimaan. Samaan aikaan enemmistö toivoo, että näin ei tapahtuisi. Koska Suomen väestö vanhenee ja eläköityy, julkisen sektorin menot ovat luontaisessa noususuunnassa. Tulevaan suurien ikäluokkien vaatimaan hoivaan on pakko varautua talouden tasapainottamisella ja pysäyttämällä lisääntyvä velkaantuminen.

Helsingin Sanomien mielipidemittauksen mukaan lähes neljä viidestä suomalaisesta toivookin, että Suomen velkaantumista onnistuttaisiin hidastamaan. Usko sen onnistumiseen ei kuitenkaan ole järin vahvaa. Vain kolmannes tutkimukseen vastanneista uskoo, että velkaantumistahtia saadaan hidastettua.

Uskonpuute velkaantumisen taittumiseen ei yllätä. Olemmehan kasvattaneet valtion velkataakkaa viime vuosina reipasta tahtia. Osan kasvusta selittävät koronapandemia ja Ukrainan sota. Osa johtuu kuitenkin nykyhallituksen löyhästä talouspolitiikasta. Seuraava hallitus saakin pakolliseksi tehtäväkseen julkisen talouden tervehdyttämisen ja vahvistamisen, jos haluamme säilyttää hyvinvointiyhteiskuntamme ja sen palvelut.

Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen vaatii nykyistä suurempia tuloja, jotta velkaantuminen ei jatkuisi. Tarvitsemme kestävää kasvua, yrittämistä ja työtä. Tarvitsemme kannustavan verojärjestelmän, joustavat työmarkkinat ja sujuvuutta investointeihin. Tarvitsemme koulutusta, tutkimusta ja innovaatioita. Tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia. Ja lisäksi meidän täytyy priorisoida menoja. Talouden tasapainottaminen vaatii myös karsimista, koska kaikkeen ei vain ole varaa.

Realistiset suomalaiset ymmärtävät tämän. Vaikka palveluista leikkaaminen ei maistu kenellekään hyvältä, suurin osa suomalaisista ymmärtää karsimisen ja säästämisen välttämättömyyden. Onnistuessamme talouden tasapainottamisessa turvaamme suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelut.